Quentin Durward

By Walter Scott

Page 160

de même que le courage se cache parfois sous
l'apparence d'une timidité modeste. Si les circonstances l'exigeaient,
je ferais bien certainement ce que je viens de te dire; les saints
bénissant nos projets, et les constellations célestes amenant dans leur
cours une conjonction favorable à cette entreprise.

Ce fut en ces termes que Louis XI donna la première idée de la
résolution extraordinaire qu'il exécuta par la suite, dans l'espoir de
duper son rival, et qui faillit le perdre lui-même.

En quittant son conseiller, le roi se rendit dans l'appartement des
comtesses de Croye. Il n'eut pas besoin de faire de grands efforts pour
les persuader de quitter la cour de France, dès qu'il leur eut fait
entendre qu'il serait possible qu'elles n'y trouvassent pas une
protection assurée contre le duc de Bourgogne: sa simple permission
aurait suffi; mais il ne lui fut pas si facile de les déterminer à
prendre Liège pour le lieu de leur retraite. Elles lui demandèrent et le
supplièrent de les envoyer en Bretagne ou à Calais, où, sous la
protection du duc de Bretagne ou du roi d'Angleterre, elles pourraient
rester en sûreté jusqu'à ce que le duc de Bourgogne se montrât moins
rigoureux à leur égard. Mais aucun de ces lieux de sûreté ne convenait
aux plans de Louis, et il réussit enfin à leur faire adopter celui qui
favorisait l'exécution de ses projets.

On ne pouvait mettre en doute le pouvoir qu'avait l'évêque de Liège de
les défendre, puisque sa dignité d'ecclésiastique lui donnait les moyens
de les protéger contre tous les princes chrétiens, et que, d'une autre
part, ses forces comme prince séculier, si elles n'étaient pas
considérables, suffisaient au moins pour défendre sa personne et ceux
qu'il prenait sous sa protection, contre toute violence soudaine. La
difficulté était de parvenir sans risque jusqu'à la petite cour de
l'évêque; mais Louis promit d'y pourvoir en faisant répandre le bruit
que les dames de Croye s'étaient échappées de Tours pendant la nuit, de
crainte d'être livrées entre les mains de l'envoyé bourguignon, et
qu'elles avaient pris la fuite vers la Bretagne. Il leur promit aussi de
leur donner une petite escorte sur la fidélité de laquelle elles
pourraient compter, et des lettres pour enjoindre aux commandans des
villes et forteresses par où elles devaient passer, de leur donner, par
tous les moyens possibles, assistance et protection pendant leur voyage.

Les dames de Croye, quoique intérieurement mécontentes de la manière
discourtoise et peu généreuse dont Louis les privait de l'asile qu'il
leur avait promis à sa cour, furent si loin de faire la moindre
objection à ce départ précipité, qu'elles allèrent au-devant

Last Page Next Page

Text Comparison with Lammermoorin morsian

Page 3
Ravenswoodin poika oli läsnä isänsä tuskallisessa kuolinkamppailussa ja kuuli ne kiroukset, joita vanhus syyti vihamiestänsä vastaan ikäänkuin jättäen koston pojalle perinnöksi.
Page 4
Mutta piirikunnan presbyteerinen kirkonhallitus, joka katsoi tätä menoa rohkeaksi valtansa pilkkaamiseksi, oli valtiosinetinvartialta, valtioneuvoksista lähinnä saapuvilla olevalta, hankkinut kieltokirjan juhlallisuuksien estämiseksi.
Page 28
" "Ei suinkaan, Bucklaw", muistutti Craigengelt, "mutta saattaapa hän sentään elää vielä montakin pitkää päivää.
Page 44
Ja hän läksi kamarista Kalebia etsimään ja löysikin hänet viimein pimeästä, vankikomeron tapaisesta kellarista, joka aikoinaan oli ollut talon ruoka-aittana.
Page 59
"Onko hän hullu?" mutisi Kaleb itseksensä, "onko hän peräti hullu, kun kuljettaa tänne herroja ja naisia, vaikka kello on lyönyt jo.
Page 61
Tällä lailla sisäänpääsyn suljettuansa Kaleb piti armollisesti ulkopuolelle jääneiden metsämiesten kanssa pienen keskustelun puhellen heille pienen, ulkonevan ikkunan tai ampumareiän kautta, josta ennen muinoin vartiat väijyilivät portin edustalle tulevia.
Page 69
" "Meidän herra tietää", sanoi Kaleb, joka, vaikka hän ei itsekään enää toivonut saavansa toimeen mitä.
Page 74
Nurkkasihteeri piti vain kiinni perintöostokirjojen sananmukaisesta sisällyksestä -- niissä ei hän siitä mitään huomannut -- siitä ei ollut mitään sopimusta tehty, ja kun Kaleb koettaaksensa, eikö ylpeydestä voisi hiukan olla apua, puhui siitä, mitä pahoja seurauksia kyläläisille saattaisi koitua, jos lordi Ravenswood heiltä vasta kieltäisi suojansa, ja kun hän vielä lisäksi puolilla sanoilla uhkasi pahempaakin kostoa, niin lakimies nauroi hänelle ylenkatseellisesti vasten silmiä.
Page 90
Sokean ennustajan Liisa-mummon puheet, Ravenswoodin äkillinen ilmaantuminen hänen alusmailleen aseet kädessä, juuri sen jälkeen, kun häntä oli varoitettu tämän miehen puolelta uhkaavasta vaarasta, nurjamielisyys ja ylpeys, jolla Ravenswood oli vastannut hänen ylenpalttisiin kiitoksiinsa parhaaseen aikaan saadusta avusta, -- kaikki nämä seikat olivat syvästi vaikuttaneet valtiosinetinvartian mieleen.
Page 104
"Miksi armollisen Herran taivaassa pitäisi varjella minua käymästä valtiosinetinvartian luona vieraisilla?" "Voi herra!" päivitteli Kaleb, "voi herra Edgar! Minä vain olen teidän palvelijanne, eikä minun siis kävisi laatuun näin puhua -- mutta minä, teidän vanha palvelijanne -- minä olen palvellut sekä teidän isäänne että myös isänisäänne, muistelenpa nähneeni hänenkin isänsä, lordi Randalin -- mutta silloin minä olin vain pieni pahanen.
Page 126
" "Se on runoutta, Lucy", vastasi Ravenswood, "runoudessa on aina vähän petosta, ja usein on kaikkikin valetta.
Page 130
"Niinpä esimerkiksi lordi Castle-Cuddy -- me olimme kuin käsi ja kinnas -- minä ratsastelin hänen hevosillaan; minä lainailin rahaa väliin häneltä, väliin muualta häntä varten; minä kasvattelin hänen jahtihaukkojaan ja neuvoin häntä, miten hänen piti vetonsa lyödä.
Page 143
Enkä tahdo nytkään erota vihoissani teistä -- en lähde ennenkuin päivällisen jälkeen, jolloin tapaan Ravenswoodin nuorenherran muutamien virstojen päässä täältä.
Page 161
Mutta tämän melunkin voittaen kajahti huolellisen hovimestarin ääni: "Ei, ei, miehet, -- ei, seisahtukaa -- kääntykää takaisin, Herran tähden! -- Menköön tämän maailman tavara hukkaan, ihmishenkiä ei saa vielä lisäksi mennä.
Page 177
" "Hypätä taaksepäin!" huusi Craigengelt taitavasti teeskennellen kummastusta.
Page 194
Hänellä oli miekka kupeella ja pari pistoolia vyössä.
Page 196
Mitä tämä kunnioitettava herra tahtoo, on johonkin määrään kohtuullista, vaikka hän vaatii sitä ylen väkivaltaisella tavalla.
Page 197
" "Pysykää vain täällä minun puolestani, herra", vastasi Ravenswood, "ja pysyköön rouva Ashton myös, jos hän katsoo sen sopivaksi.
Page 206
Piirikunnan tuomari, joka saapui seuraavana päivänä nuoren neidon kuoleman jälkeen, tutki tämän turmiollisen tapauksen kaikki seikat; toimittaessansa tätä tuskallista velvollisuuttaan hän kuitenkin koetti säästää surevan perheen tunteita niin paljon kuin mahdollista.
Page 211
Epäilemättä siis onneton ratsastaja -- sen todistivat kavioiden jäljetkin -- ei ollut hätäisessä kiireessään muistanut pysyä vahvalla hietikolla, likempänä kallion juurta, vaan oli ajanut suorinta, vaarallisinta tietä.